Sosiaalisen median saavutettavuus osa 2
- Julkaistu
Tämä on toinen osa sosiaalisen median saavutettavuutta käsittelevistä blogiteksteistäni. Ensimmäisessä osassa puhuin videoiden ja kuvien saavutettavuudesta. Lue Sosiaalisen median saavutettavuus osa 1 -blogiteksti.
Tässä toisessa osassa keskityn tekstiin. Millaista on selkeä teksti? Miten tehdä hyvä alt-teksti? Mitä muuta sosiaalisen median teksteissä kannattaa huomioida?
Selkeä kieli
Kaikissa kirjoittamista koskevissa ohjeissa kehotetaan aina kirjoittamaan selkeästi. Selkeyden voi kuitenkin ymmärtää hyvin monella eri tavalla ja eri ihmisille se voi tarkoittaa eri asiaa. Selkeän kielen määritelmä on yleensä se, että se on kieltä, joka on ymmärrettävää ja joka ei sisällä hankalaa erikoissanastoa. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tärkeintä kaikessa viestinnässä on muistaa pohtia sitä, kenelle viestii ja mistä syystä. Siitä on hyötyä myös selkeää tekstiä tavoitellessa. Kannattaa siis aloittaa siitä, että miettii, mitä sanoo, missä, miten ja miksi.
LinkedInissä käytetty kieli saattaa poiketa paljonkin Instagramissa käytetystä kielestä. Tietoa jakavan postauksen ja sketsin kieli voivat erota toisistaan. Jos viestitään esimerkiksi toisille ammattilaisille, on ammattisanaston käyttö perusteltua. Jos taas viestitään monimutkaisista oman alan asioista suurelle yleisölle, kannattaa erikoissanaston käyttämistä pohtia tarkkaan ja ainakin selittää hankalimpia termejä auki.
Esimerkiksi:
Virke = Alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Voi sisältää useita lauseita.
Lause = Tekstin osa, joka sisältää persoonamuotoisen verbin. Päälause tai sivulause.
Sinun kannattaa panostaa saavutettavuuteen, koska pidemmän päälle se säästää aikaa ja rahaa.
Yllä oleva virke sisältää kaksi lausetta, päälauseen ja koska-alkuisen sivulauseen.
Muutama vinkki ymmärrettävään kieleen:
- Lyhennä virkkeitäsi. Pitkät ja monimutkaiset sivulauseketjut hankaloittavat tekstin ymmärtämistä. Jos virke meinaa paisua usean rivin mittaiseksi, jaa se useampaan eri virkkeeseen.
- Aloita tutusta. Kerro ensin tuttu asia tai laajin kokonaisuus ja etene siitä uuteen asiaan ja yksityiskohtiin.
- Vältä lauseenvastikkeita. Äkkiseltään voi tuntua siltä, että lauseenvastikkeet sujuvoittavat ja lyhentävät tekstiä. Todellisuudessa lauseenvastike häivyttää asioiden välisiä suhteita ja on monille hankala ymmärtää. Suosi siis rohkeasti ihan tavallisia sivulauseita. Esimerkiksi: Yrityksen kannattaa panostaa kieleen voidakseen huomioida kaikki asiakkaat. vs. Yrityksen kannattaa panostaa kieleen, jotta se voi huomioida kaikki asiakkaat.
- Kerro, kuka tekee. Vältä passiivimuotoisia verbejä (mennään, kokeillaan, perustellaan). Passiivi häivyttää tekstistä tekijän, jolloin asian ymmärtäminen on hankalaa. Käytä reippaasti aktiivimuotoisia verbejä, niin tekijäkin on näkyvillä. Esimerkiksi: Lomake täytetään ja lähetetään työnantajalle kuun loppuun mennessä. vs. Täytä lomake ja lähetä se työnantajalle osoitteeseen viimeistään 31.10.2023.
- Oikea tieto oikeassa paikassa. Riittävä määrä tietoa on melko häilyvä käsite. Onkin tärkeää pohtia, mitä tietoja lukija milloinkin tarvitsee. Tämä on tärkeää etenkin ohjeita annettaessa. Edelliseen esimerkkiin lisätyt sähköposti ja tarkka päivämäärä tekevät ohjeesta täsmällisemmän ja todennäköisesti vähentävät virheiden ja väärinymmärrysten määrää.
Sosiaalisen median tekstien erityispiirteet
Edellä kerrotut ohjeet pätevät ihan kaikessa tekstin tuottamisessa. Niitä voi soveltaa niin verkkosivujen teksteihin kuin artikkeleihin tai ohjeistuksiin. Sosiaalisessa mediassa on myös muutamia erityispiirteitä, jotka kannattaa ottaa huomioon.
- Hyvä alt-teksti. Edellisessä postauksessa kehotin lisäämään sosiaalisen median kuviin alt-tekstit. Hyvä alt-teksti kertoo kuvasta olennaisen sellaiselle henkilölle, joka ei näe kuvaa. Alt-tekstissä voi kertoa kuka kuvassa on, mitä siinä tehdään, millaiset ovat värit ja tunnelma. Tunnelman ja ilmeiden tulkitseminen on aina hankalaa, eikä oikeaa tapaa välttämättä ole. Ilmeitä ja tunnelmaa voi alt-tekstissä kuvata niin kuin olet ne tulkittavaksi tarkoittanut. Alt-tekstiä ei tarvitse aloittaa “Kuvassa on…”, sillä ruudunlukijan käyttäjä tietää kyseessä olevan kuva.
- Emojeita hillitysti. Emojit ovat raivanneet tiensä melkein jokaiseen sosiaalisen median kolkkaan ja niitä käytetään ihan asiantuntijaviestintää myöden. Toisia ne häiritsevät ja toiset taas pitävät emojeita välttämättöminä. Hyvä sääntö on käyttää emojeita hillitysti. Älä käytä niitä luettelomerkkeinä äläkä korvaa niillä sanoja. Suosi yksiselitteisiä ja helposti ymmärrettäviä emojeita ja sijoita ne virkkeiden tai mielellään koko tekstin loppuun. Katso videolta, miten ruudunlukija lukee emojit ja miten se vaikuttaa tekstin ymmärrettävyyteen. Emojit ja ruudunlukija.
- Hashtagit tekstin loppuun. Kuten emojeita, myös hashtageja kannattaa käyttää hillitysti. Niitä ei kannata laittaa tekstin sekaan, sillä se hankaloittaa ihan kenen tahansa lukemista ja ymmärtämistä. Hashtagit tekstin seassa ovat erityisen häiritseviä heille, jotka käyttävät ruudunlukijaa. Kirjoita hashtagien sanat isoilla alkukirjaimilla, niin ruudunlukija ymmärtää ne eri sanoiksi ja lukee ne oikein. Esimerkiksi: #SaavutettavaViestintä
Toivottavasti tästä blogikirjoituksesta oli hyötyä sinulle, joka käytät sosiaalista mediaa tai jopa teet sitä työksesi. Luethan myös edellisen kirjoitukseni, jossa käsittelin kuvien ja videoiden saavutettavuutta.